Kiekko-Vantaan edustusjoukkueen historia 1994 - 2011

Ennen Kiekko-Vantaata vantaalaisesta edustuskiekkoilusta vastasivat vuonna 1974 perustettu Vantaan Kiekko (VaKi, 1-divisioonassa kaudella 1987-1988), vuonna 1958 perustettu Tikkurilan Jää-Veikot (TJV, 1-divisioonassa kaudella 1985-1986), sekä vuonna 1989 perustettu Vantaa Hockey Team (VHT), joka nähtiin 1-divisioonassa kolmen kauden ajan vuosina 1990-1993. Kiekko-Vantaan yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1994.
"Seuran tarkoituksena on harjoittaa edustustason jääkiekkoilua huippu-urheiluna ja parantaa edellytyksiä jääurheilun harrastamiseen Vantaalla". Yhdistyksen sääntöjen allekirjoittajina toimivat Harri Mäntynen (Tikkurilan Jää-Veikot Ry), Matti Saari (Etelä-Vantaan Urheilijat Ry), Pertti Ahlroos (Länsimäen Kiekko Ry), Raine Heinonen (Vantaan Kiekko Ry), sekä Matti Laaksonen (Team Vantaa Ry). Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 15. elokuuta 1994.

1994-1995 | Lohipaitojen taival käyntiin 3-divisioonassa

Kiekko-Vantaan seurahistorian ensimmäinen kausi kirjataan historiankirjoihin vuosilta 1994-1995. Lohipaidat pelasivat 3-divisioonassa, kun se peri Vantaan Kiekon sarjapaikan. Kiekko-Vantaa voitti alkusarjan, sekä ylemmän loppusarjan ja selviytyi 2-divisioonan karsintasarjaan. Sen lohipaidat myös voittivat nousten näin heti ensimmäisellä kaudellaan 2-divisioonaan. Historian ensimmäisiä lohipaitoja kantoivat mm. Jarmo Kokko, Kari Saarelainen, Tero Laukala, Tapio Kontkanen, Ilkka Saaristo, Sami Asikainen, Kim Ceder ja Miikka Riikonen.

1995-1996 | Ensimmäinen kausi 2-divisioonassa onnistunut

Ensimmäinen kausi 2-divisioonassa oli nuorelle joukkueelle varsin onnistunut. Etelälohkosta tuli kolmas sija ja näin tie vei pudotuspeleihin. Ensimmäisellä kierroksella kaatui Espoon Palloseura (EPS) voitoin 2-0 ja toisella kierroksella Iisalmen Peli-Karhut (IPK) samoin lukemin. Näin Kiekko-Vantaa eteni jo I-divisioonan karsintasarjaan, josta tuloksena oli viides sija. Joukkueen parhaat pistemiehet kaudella: Jarmo Kokko 32+31=63, Tero Laukala 17+39=56 ja Sami Asikainen 18+28=46. Jukka Hakkarainenavasi uransa Kiekko-Vantaan joukkueessa II-divisioonan pudotuspelivaiheessa.

1996-1997 | HeKi murskasi unelmat noususta 1-divisioonaan

Kolmas kausi Kiekko-Vantaan seurahistoriassa ja toinen kausi 2-divisioonassa. Lohipaidat voittivat etelälohkonsa, mutta pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Heinolan Kiekko (HeKi) pudotti vantaalaiset tylysti kesälomalle voitoin 0-2. Kaksikko Jani Pasanen (19+60=79) ja Jarmo Kokko (36+38=74) keräsivät hurjat tehot kauden aikana.

Lue myös "Nousu olisi nytkin ihan okei"
(Helsingin Sanomat 18.2.1997)

1997-1999 | Vuosituhannen loppu 2-divisioonassa, ei nousua

Neljäs kausi (1997-1998) lohipaitojen seurahistoriassa ja kolmas 2-divisioonassa. Tällä kertaa etelälohkon sijoitukseksi tuli toinen. Ristiinkarsinnoissa joukkue hävisi Kotkan Titaaneille yhteismaalein 4-9. Edessä oli nousuotteluiden karsintavaihe, jossa Mäntän Kiekko-Pojat (KiePo) pudotti Kiekko-Vantaan niukasti jatkosta. Joukkueen parhaat pistemiehet alkusarjassa: Sami Luokkala 13+18=31 ja Jani Pasanen 11+19=30. Viides kausi (1998-1999) ja neljäs 2-divisioonassa. Kiekko-Vantaa otti toisen kerran historiansa aikana etelälohkon ykkössijan ja eteni ylempään jatkosarjaan. Jatkosarjassa joukkue jäi kuitenkin pisteen päähän 1-divisioonan karsinnoista. Alkusarjassa Kiekko-Vantaan pelaajat nappasivat pistepörssissä sijat yksi, kaksi ja neljä Tuomas Kalliomäen (11+20=31), Juha Nurmisen(14+15=29) ja Jani Mikonahon (14+11=25) johdolla.

1999-2000 | Kuudes kerta toden sanoi - Täältä tullaan Mestis!

Lohipaitojen historian kuudes kausi alkoi sarjauudistuksen mukanaan tuomassa Suomi-Sarjassa, joka muodostettiin 2-divisioonan ja 1-divisioonan väliin. Kiekko-Vantaa sijoittui etelälohkon (mukana mm. Mikkelin Jukurit, Titaanit, Kuopion KalPa ja HeKi) toiseksi ja eteni Suomi-sarjan pudotuspeleihin. Puolivälierissä kaatui KOOVEE Tampereelta voitoin 2-1. Välierissä vastaan luisteli KoMu HT (Korsholm-Mustasaari Hockey Team), joka kaatui voitoin 2-0. Finaaleissa Jukurit oli parempi kahden jatkoaikavoiton myötä 0-3 vieden Suomi-sarjan mestaruuden, mutta Kiekko-Vantaan kausi ei kuitenkaan finaalitappioon ja hopeaan päättynyt, vaan tie vei 1-divisioonan karsintaan, missä värikkäiden vaiheiden jälkeen kaatui Hyvinkään Ahmat voitoin 3-1. Näin Kiekko-Vantaa nousi Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle jo kuuden kauden jälkeen, joka vaihtoi nimensä 1-divisioonasta Mestikseksi juuri lohipaitojen ensimmäisellä kaudella.

2000-

Lohipaidat ovat TUTO Hockeyn (Turku) ohella ainoa joukkue, joka on pelannut nykymuotoisessa Mestiksessä sen kaikkina kausina 2000-luvulla. Kahdeksalla ensimmäisellä kaudella Kiekko-Vantaa selviytyi joka kevät mukaan pudotuspeleihin, mutta keväällä 2008 tuo putki katkesi joukkueen jäädessä runkosarjassa sijalle yhdeksän. Paras saavutus on hopea keväältä 2003 ja 2017. Kaikkina muina playoff-keväinä Kiekko-Vantaa on pudonnut jo ensimmäisellä kierroksella.

Mestiksen palkintogaalassa Kiekko-Vantaan pelaajia on palkittu yhteensä kymmenen kertaa: 2000-2001 runkosarjan paras pistemies Markku Takala, 2001-2002 vuoden tulokas ja 2002-2003 Fair Play-pelaajaIlari Filppula, 2002-2003 vuoden valmentaja Jami Kauppi, 2004-2005 Fair Play-pelaaja Matias Loppi ja paras puolustaja Kimmo Pikkarainen, 2006-2007 paras maalintekijä Jussi-Mikko Makkonen ja Fair Play-pelaaja Jarkko Oikarinen, 2007-2008 vuoden tulokas Henri Kivioja, sekä kaudella 2010-2011 Veikkauspörssin (eniten Kiekkovakiomitaleja Mestiksen runkosarjassa) voittanut Mika Norja.

2015-2017

SIMO MÄLKIÄN AIKAKAUSI:

Pelaajana 159 liigaottelua ja 226 Mestis-ottelua pelanneen Simo Mälkiän ensimmäinen kausi lohipaitojen penkin takana oli lupaava. Kiekko-Vantaa sijoittui runkosarjassa kahdeksanneksi. Pudotuspeleissä se laittoi mestaruuden voittaneen Jukurit todella ahtaalle vietyään puolivälieräsarjan seiskapelin jatkoajalle saakka.

– Kausi käynnistyi hyvin pelillisesti ja tuloksellisesti. Mitään lainarumbaa ei syntynyt ja urheilullisiin asioihin saatiin ryhtiä. Runkosarjan loppu oli sitten vaikea, mutta pudotuspeleissä tapahtui iso henkinen kasvu, Mälkiä sanoo.

Yhdessä apuvalmentaja Jani Honkasen kanssa Mälkiä teki laadukasta päivittäistä työtä joukkueen parissa. Kaikki olennainen otettiin huomioon, eikä kiveäkään jätetty kääntämättä.

Valmentajavelhon toiseen kauteen lähtökohdat olivat huomattavasti helpommat: joukkueen runko säilyi ja johtoryhmä pysyi ennallaan.

– Toimintatavat ja kulttuuri olivat jo valmiina. Johtavat pelaajat olivat sisäistäneet asiat ja johtivat joukkoja edestä. Luottavaisena lähdin kauteen, Mälkiä toteaa.

Kiekko-Vantaan alkukausi ei ollut tuloksellisesti paras mahdollinen, mutta pelillisesti se osoitti olevansa oikealla polulla. Etelä-Korean leiri harjoituskaudella oli muovannut joukkueesta todella yhtenäisen ja se näkyi myös jäällä.

– Se ettei alkukaudesta saatu tulosta oli jälkeenpäin ajateltuna todella hyvä juttu. Siinä joutui tosissaan analysoimaan, että mistä nyt kiikastaa. Saatiin harjoittelemalla maalintekoon liittyvät asiat kuntoon ja aloimme voittamaan. Usko ei horjunut joukkueella missään vaiheessa, Mälkiä valottaa.

Lohipaidat varmistivat pudotuspelipaikan aikaisessa vaiheessa. Sarjan kärkikahinoihin sitkeä, taitava ja luisteluvoimainen joukkue ilmoittautui vielä ennen joulutaukoa.

– Joukkue suoritti varmasti. Pystyimme voittamaan kaikki joukkueet runkosarjassa ja sekin loi lisää uskoa menestymiseen. Joukkue oli todella sitoutunut yhteiseen pelitapaan. Aina pystyi luottamaan, että joku käy räppäämässä tarvittavat maalit, Mälkiä kommentoi.

Kiekko-Vantaan taival pudotuspeleissä oli huima: runkosarjassa kolmanneksi sijoittuneet vantaalaiset kaatoivat ensin Jokipojat otteluvoitoin 4–0. Tämän jälkeen lohipaidat kukistivat kiihkeässä välieräsarjassa TUTO Hockeyn otteluvoitoin 4–2.

– Jokipojat-sarja oli todella kova, vaikka voitimmekin neljä peliä putkeen. Se oli todella kovatasoinen ottelusarja. Jokipojat ei pelannut huonosti, eikä me siinä päästy mitenkään helpolla, toisen polven valmentajanimi tuumii.

– Välieräsarjaan oltiin todella hyvin valmistauduttu ja saatiinkin hyvä startti. Suomen jääkiekkohistorian pisin kiekkopeli oli kaikille mukana olleille varmasti huima kokemus. TUTO oli kova vastus, mutta pystimme sitkeästi kääntämään pelit ja parannettiin tekemistä siihen kuudenteen matsiin, Mälkiä sanoo.

Lohipaidat etenivät Frank Gymerin jatkoaikamaalilla 14 vuoden tauon jälkeen Mestiksen finaaleihin ja toista kertaa seuran historiassa se pääsi ylipäätään puolivälieriä pidemmälle. Kiekkobuumi palasi Vantaalle.

Finaalisarjassa vastaan asettui runkosarjan ykkönen SaPKo, joka oli läpi kauden suvereeni. Pässipaidat voitti ennätyksellisesti 12 pudotuspelikamppailua putkeen ja voittivat mestaruuden. Kiekko-Vantaa joutui tyytymään seurahistorian toiseen hopeaan.

– Ei SaPKolle löytynyt pysäyttäjää. Ei me saatu aivan parasta irti kolmessa ensimmäisessä finaalipelissä. Syitä siihen oli varmasti monia. TUTO-sarja oli aika raastava meille ja finaaleissa usea pelaaja pelasi piikin ansiosta, sarjan parhaaksi valmentajaksi ehdolla ollut Mälkiä valottaa.

Mälkiän tarina vantaalaisen jääkiekkoilun lippulaivan penkin takana on ollut ennen kaikkea opettavainen. Mestis vaatii niin pelaajilta kuin valmentajaltakin paljon.

– En tiennyt mihin olin lähtemässä. Hirveästi olen oppinut tällä matkalla. Paras fiilis jäi siitä, että uskoimme valmennuksessa omiin pelaajiin. He rupesivat uskomaan itseensä ja joukkue kasvoi todella yhtenäiseksi. Oma valmentaminen muokkaantui. Mestiksessä valmentajan täytyy osata elää hetkessä ja nähdä asioiden taakse.

Moni pelaaja teki päättyneellä kaudella oman läpimurtonsa tai pelasi uransa parhaan sesongin vaativassa ja tarunhohtoisessa sarjassa.

– Ensimmäisenä vuotena pelaajia joutui määräämään ja patistamaan tekemään asioita, mutta enää tällä kaudella sitä ei tarvinut tehdä. Kokeneet pelaajat, kuten Toni Leinonen, Pekka Niemimaa ja Lasse Uusivirta ottivat sen soihdun kantaakseen. Ilman näitä kokeneita pelaajia tästä ei olisi tullut mitään, pelaajauransa viimeisen maalin juuri lohinutussa viimeistellyt Mälkiä kiittää.

Nyt 33-vuotiasta Mälkiää odottavat uudet haasteet KooKoon liigajoukkueen apuvalmentajana. Kouvolalaisten päävalmentaja Tuomas Tuokkolan valmennustiimi aloitti työnsä tiistaina.

– Innolla odotan aikaa siellä. Uusi sarja itselle valmentajana. Toimintaympäristö on tietenkin täysin erilainen kuin Vantaalla. Koen, että tuo pesti tekee itselle hyvää. Nyt pystyy katsomaan analyyttisemmin peliä ja onhan se kasvunpaikkakin itselle samalla. Rooli on vähän erilainen tietenkin, joten nyt täytyy osata enemmän kuunnella sekä myydä ja ostaa ajatuksia, Mälkiä tuumii.

Mälkiän aikakausi Kiekko-Vantaan peräsimessä on tullut siis päätökseen ja on aika katsoa tulevaisuuteen.

– Kiitos kaikille ihmisille, jotka ovat olleet tässä mukana. Suurin ja tärkein kiitos kuuluu tietenkin pelaajille, Mälkiä päättää.